Tänään oli pitkästä aikaa leivonta päivä. Monien tehtävien kiireiden keskellä päätin ottaa kulhot esiin ja leipoa piirakan, jonka ohjeen olen löytänyt Mansikkamäen blogista. Intohimoisena marengin ystävänä päätin heti tämän ohjeen nähtyäni, että tätä täytyy kokeilla. Karviaisiakin kun vanhempieni marjapensaista tuli mukavasti. Niille kun ei aina tahdo keksiä käyttötarkoitusta, niin mikä onkaan parempi idea kuin tällainen ihana makuhermoja hivelevä piirakka.

Tällaisen tuotoksen sain aikaan.

Karviaispaistos

Ohje tähän piirakkaan/paistokseen, jota noudatin orjallisesti löytyy siis tuolta yllä olevalta Mansikkamäen linkiltä. Ja kuten Mansikkamäkikin toteaa "kirpakka karviainen ja makea marenki sopivat hyvin yhteen". Maut todellakin täydentävät toisiaan. Voi mikä nautinto tämä olikaan.

Postauksen otsikko ei nyt ehkä mikään hirveän osuva ole. Tätä piirakkaa ei todellakaan nimittäin kiireen vilkkaa valmisteta. Otsikon nimi johtuu siitä, että tänään minulla oli niin paljon tehtävää. Kiisin paikasta toiseen kuin maantiekiitäjä. Digiboxissa mnua odottivat useat katsomattomat ohjelmat, jotka olin päättänyt tänään saada katsotuksi, lehtipino kaipasi tyhjennystä, tavarat piti saada oikeille paikoilleen ja veljeni huone oli yksi kaaos, jonka jouduin järjestämään hän kun lähti lomiltaan takaisin armeijaan. Lisäksi isälle täytyi kirjoittaa eräs juttu puhtaaksi ja piirakkakin vielä näiden kaikkien tehtävien välissä valmistaa. Jos tämä päivä oli näin täyteinen voin vain kuvitella millaista hulinaa ja vilskettä lapsiperheen päivät ovat. Nuo hetket minulla ehkä ovat vielä edessä joskus tulevaisuudessa.