Hieman hämmästyneenä olen joutunut toteamaan, että ehkä minussa sittenkin asuu pieni viherpeukalo. Huonettani koristaa kukka nimeltään Aasinkorva, joka monien vuosien aikana on kukoistanut vaihtelevalla menestyksellä. Nyt olen jollain merkillisellä tavalla saanut tuon katosta riippuvan kukan kasvamaan jo toistamiseen melkein lattiaan saakka.

Ehkä olen tiedostamattani antanut tälle kukalle rakkautta ja substralia, jolla se on päässyt täyteen kukoistukseensa. No toivottavasti tuo minussa asuva, asiansa osaava viherpeukalo ei aio muuttaa, että Aasinkorvani kukoistuskausi jatkuisi.