Tänään sain hyviä uutisia, joita jo kaipasinkin viime aikaisten huonompien tapahtumien jälkeen. Viime viikolla kävin työhaastattelussa ja nyt sain tiedon, että minut oli valittu hakijoiden joukosta tuohon työhön. Jippii!!! Ehkä se elämä alkaa minullekin nyt hymyilemään.

Tämän uutisen kunniaksi päätin ryhtyä leipomaan. Pakkasesta kun löytyi voitaikina paketti ja ulkoa raparperia, niin ajattelin kokeilla jo jokin aika sitten lehdestä löytynyttä raparperipai -ohjetta. 

Raparperipai

 

Ainekset:
500g raparperia
1,5 dl sokeria
0,5 tl kanelia
300g kaaviloitua voitaikinaa
(1 keltuainen voiteluun)

Puhdista raparperit ja leikkaa ne noin 5 senttimetrin pätkiksi. Mausta sokerilla ja kanelilla. Laita raparperit vuokaan.

Kaaviloi voitaikina ohueksi ja leikkaa siitä 3 senttimetriä vuokaa suurempi levy. Kostuta vuoan reunat vedellä. Nosta taikinalevy vuoan päälle ja ummista reunat hyvin. Jos haluat, voit voidella voitaikinakannen keltuaisella.Ota lopputaikinasta kuvioita pienellä muotilla, asettele ne kannen koristeeksi. Yhteen kierretyillä taikinanauhoilla voi somistaa myös kannen reunat. Voitele koristeet keltuaisella.

Paista uunin alaosassa 225 asteen lämmössä noin 30 minuuttia. Nosta raparperipai suoraan uunista pöytään ja tarjoa se paistovuoastaan. Leikkaa kanteen terävällä veitsellä reikä, josta täytettä on helppo lusikoida lautaselle.  

Jäljelle jääneestä valkuaisesta tein raparperipain seuraksi vielä "marenkivaahtoa". Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri/tomusokeri vähitellen koko ajan vatkaten, kunnes marenki on jämäkkää ja kiiltävää. Tarjoa sellaisenaan (ilman uunissa "kypsentämistä") raparperipain kanssa.  

Tämä marenkivaahto toimi mielestäni oikein hyvin pain kanssa, eikä mennyt hyvä valkuainen hukkaan. Raparperipai oli myös maittava, varmaan ilman tuota marenkivaahtoakin tai muuta vastaavaa lisuketta esim. kermavaahto, jäätelö yms. Ehkä pai oli vain hieman liian kauan uunissa, kun sai niin nopeasti tummaa väriä. No joka tapauksessa hyvää oli.

Nyt vain valmistaudutaan ja odotetaan ensimmäisen työpäivän alkua, joka koittaa muutaman viikon kuluttua.